Lihapurolla ja Julmalla Ölkyllä

Aamusta lähdettiin marjoja metsästämään Lihapuron suuntaan. Poikettiin metsässä useampaan kertaan ja aina samopin tuloksin, ei juuri muuta kuin variksenmarjoja. Nelisen tuntia juostiin pitkin mättäitä poimurit käsissä ja tuloksena oli vajaa ämpärillinen mustikoita.

Asko jossain vaiheessa poimi puoli ämpärillistä variksenmarjoja, ilmeisesti vaan siks kun se oli oikein paljon helpompaa kun mustikoiden löytäminen. Kait ne niistä jotain hilloa suunnittelee vaikkei se miltään maistu...

Jossain vaiheessa alkoi tyhjien mättäiden katselu yskittää ja siirryimme Julman Ölkyn rotkojärven suuntaan. Olin käynyt siellä viimeeksi 6-vuotiaana, eli hieman toistakymmentä vuotta sitten, ja muistikuvani olivat hienoja mutta varsin hämäriä.

Otimme veneristeilyn järvellä, näimme kalliomaalaukset, sateenkaariputouksen ja pirunkirkon. Varsin loistava kokemus! Kaunista ja karua, juuri sitä mitä Kainuun pohjoisosat parhaimmillaan ovat.

Sitten poikettiin vielä Hossan luontokeskuksessa tutustumassa paikallisiin uskomuksiin jaluontoon ja eikun majoitukselle grillaamaan makkaraa ja rentoutumaan. Ensin kuitenkin käytiin Askon kanssa pyörillä kaupassa hakemassa maitoa jota pojilla tuntuu kuluvan toistakymmentä litraa päivässä. Asko väitti kokemusta järisyttäväksi, ensiksikin viimeisestä varsinaisesta ajelusta moottoripyörällä on varmaan 25 vuotta ja Eevan Sportsteri on pyörä isolla y-llä, vatkaa palleja ja kaikkea muutakin siinä pahan metelin ohessa. Asko piti ja alkoi saman tien vonkaamaan omaa pyörää...

Grillaamisen jälkeen porukka päätti lähteä tutustumaan ympäristöön melooteilla joita majoittujille on täällä muutama vapaassa käytössä. Mä kuitenkin valitsin viisaasti ja jäin päivittämään tätä blogia ja muutenkin chillaamaan.

Illalla saunan kautta levolle, huomenna pitäisi sitten alkaa tiputtelemaan etelään päin!